Paikallisia kouluja @ Moshi

Maanantaina ja tiistaina päästiin sitten kiertelemään Moshissa paikallisia kouluja ja kartoittamaan niissä vallitsevaa sanitaatiotilannetta. Oli ihanaa vaihtelua kierrellä kaupungilla ja vähän kaupungin ulkopuolella ja vierailla taas pienten lasten kouluissa. Vastaanotto kouluilla on aina yhtä energinen ja lämmin että tulee itsellekin iloinen mieli =)

Tässä vähän tunnelmia ja näkymiä parin päivän kävelykierrokselta:

Elämää kaupungin laitamilla. (c) Juha 

Koululaisia ahkeroimassa. (c) Juha

Hyvin tyypillinen asuintaloalue Moshin keskustan ulkopuolella. (c) Juha

Kiersimme yhteensä seitsemän koulua läpi haastatellen ja kartoittaen yleistä hygieniatilannetta. Darin sanitaatiotilanteesta Moshi erosi oikeastaan vain siten, että täällä vettä ei ole juuri ollenkaan käytössä. Jokaisella koululla oli rahasta pulaa ja viimeisen vuoden aikana etenkin vesi on ollut suuri kysymys. Vähäinen vesi käytetään tietenkin juomiseen, ei käsien pesuun tai siivoamiseen. Tietenkin veden puute sitten aiheuttaa sen, että myöskään sanitaatiotilanne ei ole kovin hyvä tällä hetkellä. Suurimmassa osasta kouluja vessoja ei edes käytetty sen takia, että ne on oppilaiden mielestä liian likaisia käytettäviksi - en kyllä yhtään ihmettele. 

Haastattelutilanne. (c) Juha

Darin haastattelujen pohjalta olin nyt varautunut kyselemään myös vähän hintoja siitä, kuinka paljon maksaa nykyisten vessojen rakentaminen sekä niistä huolehtiminen. Sattuipa juuri hyvä säkä, sillä erääseen secondary schooliin oli lähiaikoina tarkoitus rakentaa uudet vessat oppilaille, ja saimme nähdä tästä rakennusurakasta laaditun budjetin. Siitä selvisi, että yhden vessan rakentamiseen menisi paikallista rahaa noin 2 241 480 shillinkiä, johon tulee päälle vielä käyttöön tarvittava vesi sekä kerran vuodessa septic-tankkien tyhjennykset. Tästä innotuneena kokosinkin sitten meidän kuivakäymälän budjetin kasaan, josta selvisi että meidän kuivakäymälän rakentamiseen meni vajaa 500 000 shillinkiä (250e), ja vettä ei tarvita muuhun kuin käsienpesuun. Lisäksi kuivakäymälää käytettäessä ei tarvitse huolehtia laisinkaan mistään septic-tankkien tyhjentämisistä. Näitä laskelmia kun selitin tänään Municipalitylle, niin johan alkoi heitäkin nämä ihmeelliset "dry toiletit" kiinnostamaan!

Kierrellessämme ympäri kaupunkia tuli sitten nähtyä paikallisia "kaatopaikkoja". Alla olevassa kuvassa on yksi esimerkki näistä kaatopaikoista, joiden läpi mekin kävelimme eräälle koululle. Tälläkin hetkellä osa roskista oli tuikattu palamaan ja haju oli sen mukainen. Vaikka Moshi on pienempi paikka ja täällä ei ole niin paljon liikennettä kuin Darissa, niin silti tuntuu että minulla on täällä enemmän flunssainen ja tukkoinen olo kuin Darissa. Se saattaa kuitenkin johtua noiden roskien polttamisten ohella myös siitä, että Moshi on hyvin hiekkainen paikka. Aina kaupungilta tullessa on jalat - ja myös hiuksetkin - täynnä hiekkaa.

Kaatopaikka keskellä kaupunkia. (c) Juha

Kun pääsimme sitten kaatopaikan läpi maanantain viimeiselle koululle, oli vastaanotto todella energinen ja riemukas! Ennen kuin pääsimme edes koulurakennukselle asti, hyökkäsi lauma iloisia oppilaita kimppuun ja pitämään kädestä kiinni. Välillä tuli ainakin minulle jo pieni pakokauhu kun lapset kiipeilivät selässä ja repivät joka suuntaan =) totesi vain paikallinen opas Mr.Limo että minulla tulee olemaan joskus paljon lapsia, kun lapset tykkäävät minusta näin paljon (en kyllä ymmärrä miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa...).

Lauma oppilaita iloisesti vastassa. (c) Juha

Tuostapa tulikin mieleen, että aikamoinen persoona tuo Mr.Limo. Heti ensimmäisenä päivänä hän oli eräälle suomalaiselle pariskunnalle todennut, että naiset elävät pidempään sen takia kun heidän ei tarvitse huolehtia mistään. Miehet huolehtivat kaikesta ja naiset vain nauravat koko ajan. Tuli sitten minullekin heti aluksi selväksi hänen suhtautumisensa naisia kohtaan, kun hän ei minua edes tervehtinyt päivän aluksi ja kaikki projektiin liittyvät asiat hän selitti ainoastaan Juhalle. Minulle hän puhui ainoastaan kysyäkseen että jakanko varmasti kävellä =)

No tiistain aikana sainkin sitten Mr.Limon mielipiteen muutettua (ainakin toivon niin)! Selitin nimittäin hälle hirveät sepustukset meidän kyseisestä projektista ja siitä, miten minä teen eräänlaista lopputyötä kyseisestä aiheesta. Varsinkin sitten, kun otin laukustani esille kokonaisbakteereja mittaavan Hygicult-liuskan ja hyvin "ammattimaisesti" kysyin luokan opettajalta saanko tehdä kyseisen bakteeritestin joltakin pulpetilta, niin johan oli Mr.Limo ihmeissään =) Ihan hölmöltä tuntuu että pitää tällä tavalla näyttää se, että osaa tehdä muutakin kuin nauraa, ennen kuin arvostetaan! Sen jälkeen on Mr.Limo tullut juttelemaan jo enemmänkin minun kanssani erilaisista asioista!

Havainnointia sanitaatiotilanteesta. (c) Juha

Hygieniatestin tein ihan vain mielenkiinnosta, että kuinka paljon täällä koulujen pulpeteilla oikein on bakteereja. Samanlainen testi olisi aika jännä tehdä nyt sitten myös suomalaisesta koulusta, että saisi jonkinlaisen vertailukohteen! Muutama päivä pitää vielä odottaa, että selviää pöydällä ollut kokonaisbakteerimäärä, mutta jo tällä hetkellä kyseinen liuska on täynnä bakteereja. Kyseisen liuskan näytin tänään sitten myös eräälle Municipalityn jäsenelle - eipä kovin paljon puolustellut mitään enää sen jälkeen =)

Kokonaisbakteerimäärän testausta pulpetilta. (c) Juha

Maanantain ja tiistain koulukäyntien jälkeen keskiviikkopäivä menikin sairaalassa ja levätessä. Minulle tuli tiistai-iltana todella huono olo, ja järkyttävä päänsärky vaivasi jatkuvasti. Ajattelin että kyseessä on vain kävelystä johtuva nestehukka, kun tajusin etten ollut juonut päivän aikana kuin vain litran vettä... (täällä pitäisi juoda ainakin 3 litraa). Tiistai-iltana sitten tankkasin todella paljon vettä, mutta mikään ei enää oikein pysynyt sisällä. Keskiviikkona sitten käytiin sairaalassa, koska päänsärky vain paheni koko ajan. Sairaalassa lääkäri sitten vahvisti että minulla on paha nestehukka ja että hoitona sen korjaamiseksi olisi tiputus. En kuitenkaan tähän suostunut, joten vaihtoehdoksi annettiin juoda jotain lääkelitkua kaksi litraa illan aikana, ja myös tulevina päivinä. Ei ole koskaan ennen ollut niin vastenmielitä juominen ja johan kadutti etten tiputukseen suostunut... 

Ilmeisesti tähän lämpötilaan täällä on tottunut jo niin hyvin, ettei tunne enää janoa vaikka hikoileekin koko ajan. Täytyykin tästä lähtien laskea tarkasti että tulee juotua ainakin kolme litraa vettä päivässä. Ilmeisesti on myös viikonlopun aikana ollut jonkinlainen ruokamyrkytys minulla, kun on maha ollut sekasin eikä ole koko viikkoon oikein ruoka maittanut (aika pitkään kuitenkin selvisin ilman mahaongelmia!).

Monta halia sain alkuviikon aikana! (c) Juha

Osaisinpa minäkin kantaa kauppakassit näin! (c) Juha

Tänään sitten olikin aamu kymmeneltä tapaaminen Municipalityn kanssa. Eipä ollut kuitenkaan pääpomo paikalla, joten joudumme todennäköisesti sopimaan uuden tapaamisen ensi viikolle safarin jälkeen. Huomenna siis olisi tarkoitus lähteä neljän päivän safarille, jonka jälkeen on vielä tiedossa päivän retki vesiputouksille, kahviviljelmille ja banaaniviljelmille! 

Jos mitenkään voin kuvailla tän hetkisiä tunnelmia niin:

HIHIIIIIIIIIII, JEEE!!!! AIVAN MAHTAVAA!!!! KIRAHVEJA, NORSUJA, SARVIKUONOJA, LEIJONIA JA ETENKIN VIRTAHEPOJA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

(Seuraava postaus on varmaan täynnä vain eläimiä!)

Safari njema!