Hitaasti mutta varmasti

Viime viikon totuttelun ja kiertelyn jälkeen tämä viikko on tuntunut aika aikaansaamattomalta. Koko viikko on mennyt oikestaan suunnitellessa tulevaa rakennusurakkaa. En tiennyt ennen Tansaniaan lähtöä juuri laisinkaan kuinka tarkasti meidän täytyy osata kuivakäymälä rakentaa, joten olin varautunut aikalailla kaikkeen jo ennen matkaa. Se kannatti, nimittäin maanantaina selvisi että minun tarkoitukseni on antaa tarkat rakennusohjeet kuivakäymälästä, jotta saamme sitten apua sen rakentamiseen.

Päätimme maanantaina yhteisymmärryksessä työnjohtajan kanssa, että käymälät olisi hyvä rakentaa istuttavaan malliin. En oikein tiedä miten tähän päädyimme, mutta se tuntui olevan kaikkein helpoin ratkaisu sekä kenties myös tulevaisuudessa enemmän käytetty malli. Maanantaina saimme myös tietoomme, että meitä auttaa käymälän rakentamisessa paikallinen Clement-herra, joka toimii vapaaehtoisten talolla ilmeisesti talonmiehenä. Onneksi olin ennen matkaa etsinyt tietoa netistä ja löytänyt laajan Peter Morganin kirjoittaman oppaan "Toilets that make compost", joka kertoo yksityiskohtaisesti kuvien avulla kuivakäymälien rakentamisesta köyhässä Zimbabwessa. Näitä ohjeita apuna kehitin sitten omat rakennusohjeet, jotka piirsin ja hahmottelin ihan käymälän pohjustuksesta alkaen papereille. Onneksi satuin löytämään kyseisen julkaisun, sillä enhän minä mikään rakennusinsinööriopiskelija ole =)

Suunnittelutyötä.

Alkuviikko meni siis suunnitellessa paperille tarkat rakennusohjeet materiaaleineen ja mittoineen, jotta Klement pystyi niistä tänään laskemaan paljonko tarvitaan mitäkin materiaaleja. Tarkoitus nyt siis olisi, että Klement rakentaa  pohjustuksen ja itse käymälärakennuksen, kun minun olisi Juhan avustuksella tarkoitus kyhätä itse tuo pönttö.  Ihan mielenkiinnolla odotan mitä siitä tulee!

Tuleva paikka kuivakäymälälle. (c) Juha

Eilen ajoimme sitten 45min Clementin ja parin muun paikallisen kanssa mutkikasta tietä monen eri pienen kylän läpi maaseudulle ja päädyimme lopulta pienelle uudelle maatilalle, jossa oli kaivon ja puutarhan lisäksi pieni talo. Tämän talon pihalle meidän olisi tarkoitus tuo ensimmäinen kuivakäymälä rakentaa, sillä tällä hetkellä talossa asuvalla perheellä ei ole käytössä laisinkaan vessaa. Tontti oli aika iso, ja sieltä löytyi myös sopiva paikka käymälälle sekä kompostoinnille. Olipa sielä monta pientä puutarhaakin, jossa kompostoitua tavaraa voi sitten tulevaisuudessa käyttää!

Talon kaivo ja pikkupoika. (c) Juha

Vastaanotto talolla oli erittäin lämmin ja tervetullut. Koko perhe tuli meitä vastaan pihalle ja toivotti iloisesti tervetulleeksi. Lapsia talossa oli muistaakseni neljä, joista vanhin tytär tuli heti tontilla kiertelyn jälkeen iloisesti pieni poika sylissään tutkimaan minua tarkasti ja opettamaan erilaisia sanoja swahiliksi. Itse tarinaa siitä, miten Art in Tanzania -järjestö tuohon taloon ja perheeseen liittyy en vielä tiedä, mutta täydelliseltä paikalta ensimmäisen kuivakäymälän rakentamiseen se ainakin vaikuttaa. Ainut ongelma on sen sijainti noin 45min ajomatkan päässä.

Takaisintulomatkalla poikkesimmekin sitten paikallisessa sairaalassa, kun Juha valitti tukkoista nenää ja pientä kuumetta. Malariaahan se sitten oli (ilmeisesti kolmosluokkaa eli onneksi kaikkein helpoin), ja jonkin aikaa vierähti sairaalassa. Pääsinpä sitten itse odotellessa tutkiskelemaan paikallista sairaalaa ja ihan tositoimiakin satuin näkemään =) Sain selville että sairaala oli katolinen (paikallisilla sairaanhoitajilla oli kaavut päällä) ja suurin osa siellä olevista lääkäreistä oli länsimaalaisia (tai ainakin länsimaalaisen näkösiä). Eli tosi tasokas sairaala oli. Olisi mielenkiintoista nähä myös ei niin tasokas paikallinen sairaala =)

Paikallista sairaalaa.

Pohdittiin siinä sairaalassa odotellessa että aika huono tuuri kävi Juhalla, kun ei kuulema moskiiton puremiakaan ole tullut kuin vain pari. Minulla niitä on puolestaan jalat täynnä =) huvikseen laskeskelin niitä eilen kun rasvasin hoitavalla voiteella: oikeassa 24 ja vasemmassa 42 puremaa!

Tämä päivä menikin sitten vain hengaillessa, kun Juha sairasteli eikä Clement suostunut lähtemään minun kanssa kaksin ostelemaan tarvikkeita käymälää varten. Ainakin oli aikaa taas suunnitella lisää sekä miettiä jopa opetustapoja paikallisia varten kuivakäymälään liittyen. Josko sitä sitten huomenna päästäisiin vihdoin ostelemaan tarvikkeita ja kenties aloittamaan rakentaminen. Vaikka tuntuu ettei mitään ole saatu aikaan niin kyllähän se projekti oikeastaan on aika paljon edennyt - hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Kuwa na wikendi njema!