Joo'o, niin siinä sitten kävi että Juha oli tervehtyneenä perjantaina innoissaan aamupalan jälkeen aloittamassa projektia, kun minä lähdin kohti sairaalaa =)
Perjantaina herätyksenä toimi siis järkyttävä päänsärky, jonka ensin ajattelin olevan vain migreeniä. Olin ihan varma ettei se mitään malariaa ollut, kun ei mitään muita oireita kuin jalkasärkyä (ihan normia) päänsäryn lisäksi ollut. Aamupalalla olo kuitenkin huononi hirveästi ja minua kehotettiin lähtemään sairaalaan. Juha jäi siis puolestaan viettämään rentoa päivää kun minä lähdin vapaaehtoisporukan kanssa kohti orpokotia ja sairaalaa. Matka sairaalaan kesti reilu pari tuntia Afrikan tyyliin ja suurin osa siitä hyvin mutkaisilla ja kuoppaisilla teillä (tosi hyvältä tuntui hirveässä päänsäryssä joo...)
Pääsinpä sitten näkemään myös vähän erilaisen sairaalan niin kuin edellisessä postauksessa toivoin (kuvia minulla ei valitettavasti ole kun ei jostain syystä oikein ollut hyvä olo kuvailla...). Nyt siis mentiin Darin "yliopistolliseen sairaalaan" jossa siis toimi opetuskoulu samassa. Lääkärille sai jonottaa jonkin aikaa (ei kuitenkaan mitään verrattuna Suomen päivystyksen jonoihin), ja sairaalassa vierähti noin kolmisen tuntia. Lääkäri kauhisteli jalkojani (moskiitonpuremia), kehotti pitämään pitkiä housuja ja käyttämään hyttyskarkoitetta sekä määräsi malariakokeeseen. Malariaahan se sitten oli, ja pääsin sairaalasta pois neljän eri lääkkeen kanssa.
Malariakokeesta veloitettiin 3000 shillinkiä ja lääkärikäynnistä 10 000 shillinkiä. Lääkkeisin meni yhteensä noin 6000 shillinkiä. Eli yhteensä lääkärikäyntiin meni noin 6,5e ja lääkkeisiin 3e. Kun ajattelee mitä kaikkea Suomessa tuolla hinnalla saa, niin aika pienellä hinnalla pystytään tuo yli miljoona ihmistä vuodessa tappava tauti parantamaan. Kyllä se pisti jonkin verran taas miettimään...
Vaihtui sitten viikonlopun beach partyt ja runwayt nukkumiseen, pariin leffaan ja kokonaiseen ensimmäiseen tuotantokauteen sinkkareita (onneksi siis täydensin leffa ja sarjavarastoani koneelle ennen matkaa!!). Tulipa myös ensimmäistä kertaa kunnolla koti-ikävä Suomeen, kun olo meni hirveetä vuoristorataa. Yleensä minulle ei nouse edes kuume, mutta nyt otsani ja poskeni ja nenäni ja kainaloni ja joka paikka tuntui välillä yhtä kuumalta kuin tämä ylikuumentunut läppäri tässä helteessä =) Mutta ainakin tunnollisena oppilaana sairastin viikonlopun, jotta huomenna taas olen täydessä terässä projektin kanssa!
Tällä hetkellä olo on siis ihan hyvä. Aika yksinäistä tosin on ollut tämä päivä kun toinenkin samassa huoneessa olevista briteistä lähti kotimatkalle. Tällä hetkellä minulla on siis huonekaverina vain pieni lentävä sammakon näköinen örkki, jota pelästyin aikaisemmin illasta niin pahasti että läppärikin lensi lattialle... niin nopea kaveri on etten sitä saanut kiinni ja kun Juhan vihdoin sain apuun niin oli se kaveri jo johonkin piiloutunut. Noh nyt olen linnoittautunut Kalleksi nimeämääni örkkiä piiloon hyttysverkon alle sänkyyn läppärin ja puhelimien kanssa. Tokihan tarkistin kunnolla ensiksi ettei Kalle vain lymyä täälä hyttysverkon alla! Vessaanhan ei ole mitään asiaa sitten tänä yönä =)
Hmm, jos jo tässä vaiheessa reissua alkaa teksti kuulostaa tältä niin mitäköhän se on sitten parin kuukauden kuluttua... ehkä laitan vain malarian piikkiin!
Lala salama!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti