Maanantaipäivä meni siis ihan rennosti, kunnes illalla tänne minun neljän hengen pieneen huoneeseen änkesi kolme tanskalaista tyttöä sekä hirveä määrä tavaraa. Kahden viikon yksinäisyyden ja rauhassa olon jälkeen ei ollut kovin kiva yllätys, varsikin kun tytöt puhuvat koko ajan keskenään vain tanskaa (missä on kaikki suomalaiset tytöt????!!) Ei sitten tullut kunnolla nukuttua koko yönä, kun valot sammuivat vasta yhden aikoihin ja aamulla kuudelta alkoivat tytöt meikkaamaan ja laittautumaan päivää varten... (ja koko ajan käy hirveä pölpötys josta en ymmärrä mitään). Siinä sitten Clement meinasi jo hermostua kun minä nousin sängystä vasta kahdeksan aikoihin, kun sillon olisi pitänyt jo lähteä. (Vain 15min olin myöhässä ja silti saatiin odotella kuskia!!!)
Ostoksia. (c) Juha |
Suuntasimme sitten kohti maaseutua ja matkalla kävimme ostamassa käymälään ilmastointiputken sekä muita pieniä tarvittavia asioita. Raha-asiat tästä lähin hoidamme niin, että maksamme pienemmät ostokset suoraan omista rahoistamme ja karhuamme niitä myöhemmin kuittia vastaan takaisin. Ei mene näin sitten aikaa hukkaan rahan odottelussa.
Maaseutua. (c) Juha |
Paikan päällä meitä odottikin sitten kiva yllätys - pohjustuksen seinät oli rakennettu tällä kertaa aivan oikein ja päästiin siis jatkamaa hommia suunnitelmien mukaan. Koko aamupäivä menikin sitten katsoessa, kun Clement ja John rakentelivat pohjustusta valmiiksi. Juhaa tarvittiin kuvaamiseen ja minä vai vahdin että kaikki menee niin kuin pitää sekä neuvoin mihin kohtaan laitetaan pönttö sekä mihin tulee aukko tuuletusputkelle ja putkelle, jota kautta virtsa menee.
Päivän tarkoituksena oli siis tehdä pohjustus valmiiksi, eli rakentaa toisin sanoen käymälälle lattia. Laudoista tehtiin eräänlainen tukirakenne, jonka päälle sementti pystyttiin valamaan. Kuivumiseen jälkeen tuo puinen rakennelma poistetaan, ja sisätila jää siis avoimeksi.
Lautojen päälle aseteltiin valmis pönttö sekä osa tuuletusputkea ja virtsaletkua. Näin varmistettiin juuri oikeaan kohtaan juuri sopivan kokoiset aukot ennen sementin valamista. Puiden päälle laitettiin sitten jonkin verran rautatankoja tukemaan sementtiä. Alkuperäinen suunnitelma oli jättää pönttö irralliseksi niin, että sen pystyisi helposti vaihtamaan. Clementin näkemys asiasta oli kuitenkin toinen, joten myös pönttö valettiin kiinni lattiasementtiin. Ainakin se sitten pysyy siinä =)
Kun pönttö, putket ja rautatangot oli saatu kiinnitettyä paikoilleen, oli aika taas tehdä semettiä. Valmis kivi-sementtimassa laitettiin sitten paikoilleen ja jätettiin kuivumaan. Alkaa jo näyttää ihan hyvältä!
Koko hommaan meni matkoineen noin seitsemän tuntia. Vähän hölmöltä tuntui vain seistä ja katsoa että hommat sujuu, kun Clement ja John touhusivat hirveää vauhtia. Kyllä minä välillä jotain tavaroita hain heille valmiiksi, mutta en nyt viitsinyt tuppautua mitään tekemään kun olisin vain ollut tiellä =) kai minua sitten tarvittiin vain katsomaan että kaikki sujuu niin kuin pitää... Juhalla sentään oli hyvää aikaa kuvailla lintuja.
Clement mittailee. (c) Juha |
Tukirakenteen sahausta. |
Valmis tukirakenne, jonka päälle sementti valetaan. (c) Juha |
Lautojen päälle aseteltiin valmis pönttö sekä osa tuuletusputkea ja virtsaletkua. Näin varmistettiin juuri oikeaan kohtaan juuri sopivan kokoiset aukot ennen sementin valamista. Puiden päälle laitettiin sitten jonkin verran rautatankoja tukemaan sementtiä. Alkuperäinen suunnitelma oli jättää pönttö irralliseksi niin, että sen pystyisi helposti vaihtamaan. Clementin näkemys asiasta oli kuitenkin toinen, joten myös pönttö valettiin kiinni lattiasementtiin. Ainakin se sitten pysyy siinä =)
Clement pohtii mihin laitetaan rautatankoja tueksi. (c) Juha |
Reunat rajataan puulla sementtiä varten. (c) Juha |
Työn touhussa. (c) Juha |
Kun pönttö, putket ja rautatangot oli saatu kiinnitettyä paikoilleen, oli aika taas tehdä semettiä. Valmis kivi-sementtimassa laitettiin sitten paikoilleen ja jätettiin kuivumaan. Alkaa jo näyttää ihan hyvältä!
Vihdoin päästään sementoimaan. (c) Juha |
Kuivumista vaille valmis lattia. (c) Juha |
Koko hommaan meni matkoineen noin seitsemän tuntia. Vähän hölmöltä tuntui vain seistä ja katsoa että hommat sujuu, kun Clement ja John touhusivat hirveää vauhtia. Kyllä minä välillä jotain tavaroita hain heille valmiiksi, mutta en nyt viitsinyt tuppautua mitään tekemään kun olisin vain ollut tiellä =) kai minua sitten tarvittiin vain katsomaan että kaikki sujuu niin kuin pitää... Juhalla sentään oli hyvää aikaa kuvailla lintuja.
Kovan rakennusurakan jälkeen talon perheen äiti oli valmistanut meille oman pihan sadosta lounaan. Ruoan valmistus täällä tapahtuu aina pihalla, isoja kattiloita ja ämpäreitä/vateja avuksi käyttämällä (myös hienommissa taloissa ja meidän volunteer housella!). Vähän tuntuu hölmöltä miettiä mitä kaikkea sitä on koulussa opiskeltu elintarvikehygieniasta ja muusta, kun todella suuri osa ihmisistä maailmassa valmistaa ruokansa alla olevan kuvan tavalla. Vähän tulee semmonen olo että pikkusen on vedetty yli ehkä hygieniaohjeita Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa. Sehän on vain portti hankalammille taudeille...
Lounaaseen siis kuului jotakin paikallista perunan kaltaista keitettyä juuresta sekä jotain muuta aika makeaa vihannesta. Näiden kyytipoikana oli todella makeaa teetä, joka oli tehty jostain pihalla kasvavasta kasvista - täysin luomua siis! Niin makeaa teetä en koskaan ennen ollutkaan juonut. Aika hyviä olivat paikalliset vihannekset. Harmittaa vain kun en tiedä mitkä vihannekset olivat kyseessä tai mistä kasvista oli tuo tee tehty. Mutta eiköhän senkin vielä saa selvitettyä.
Ennen matkalle lähtöä olin aika varautunut siitä mitä voin suuhuni laittaa ja mitä en. Jos meille olisi tarjottu ensimmäisellä viikolla kyseinen ruoka, en sitä varmaan olisi uskaltanut syödä. Kyllä sitä nyt on jo tottunut tähän elämään täällä ja olisi ollut todella noloa jättää meille varta vasten valmistettu ruoka syömättä. Täytyy vain pureskeltaessa olla vähän varovainen ettei hampaat mene rikki, kun ruoan seassa on aika paljon hiekkaa ja kiviä.
Aika yllättynyt olen siitä miten hyvin mahani on kestänyt paikallista ruokaa, kun viikon Britanniassa olon jälkeen ei maha kestänyt muuta kuin kaurapuuroa muutaman päivän. Täällä ruoka sisältää aika paljon hiilihydraatteja, mutta se ei ole rasvasta eikä se sisällä paljoa lisäaineita. Ehkä se onkin juuri se syy että maha kestää =) Nyt kun viikonlopuksi tuli ostettua jogurtteja, mysliä, mehuja, hedelmiä ja pähkinöitä on myös olo paljon virkeämpi ja parempi! Tänään olisi taas tarkoitus lähteä tuktukilla lähimpään supermarkettiin ja täydentää ruokavarastoja.
Mutta voisin vielä lyhyesti laittaa projektisuunnitelmia tähän ylös:
Materiaalien tekoa:
- Vessan rakennusohjeiden koonti
- Käymäläjätteen kompostoinnin suunnittelu ja ohjeet (myöhemmin rakennusohjeiden koonti)
- Hygieniaohjeiden suunnittelu ja tekeminen
- Ohjeet käymäläjätteen käyttämisestä
- Powerpoint esitys aiheesta "What is a dry toilet"
Projektin eteneminen:
- Vessan rakennus valmiiksi
- Erilaisten kasvatuskokeiden tekeminen kerätyllä virtsalla (jos nyt saataisiin tuo eka kuivakäymälä valmiiksi...)
- Viikko Moshissa, jossa tarkoituksena luennoida paikallisille kuivakäymälästä sekä kartoittaa paikallisten koulujen nykyistä sanitaatiotilannetta
- Viikko Sansibarilla, jossa tarkoituksena toteuttaa sama kuin Moshissa
- Mahdollisesti vessan suunnittelu paikalliselle koululle ja rakentamisen aloitus (veikkaan että ei keretä tekemään)
Eli aika paljon on tuota kirjallista työtä tehtävänä, jotta saataisiin tästä projektista myös jatkuva sen jälkeen kun me täältä lähdetään. Tämä loppuviikko on tarkoitus siis pyhittää vain kirjalliselle työlle, sillä välin kun pohjustus kuivuu. Eipä tässä mitään valittamista, kun voi koneella kirjoitella juttuja nauttien 30 asteen helteestä ja ottaa samalla aurinkoa - iltalehdestä kun luin että Suomeen luvataan pikkuhiljaa räntäsadetta. =)
Salamu kutoka jua!
Paikallinen tapa tehdä ruokaa. (c) Juha |
Lounaaseen siis kuului jotakin paikallista perunan kaltaista keitettyä juuresta sekä jotain muuta aika makeaa vihannesta. Näiden kyytipoikana oli todella makeaa teetä, joka oli tehty jostain pihalla kasvavasta kasvista - täysin luomua siis! Niin makeaa teetä en koskaan ennen ollutkaan juonut. Aika hyviä olivat paikalliset vihannekset. Harmittaa vain kun en tiedä mitkä vihannekset olivat kyseessä tai mistä kasvista oli tuo tee tehty. Mutta eiköhän senkin vielä saa selvitettyä.
Ennen matkalle lähtöä olin aika varautunut siitä mitä voin suuhuni laittaa ja mitä en. Jos meille olisi tarjottu ensimmäisellä viikolla kyseinen ruoka, en sitä varmaan olisi uskaltanut syödä. Kyllä sitä nyt on jo tottunut tähän elämään täällä ja olisi ollut todella noloa jättää meille varta vasten valmistettu ruoka syömättä. Täytyy vain pureskeltaessa olla vähän varovainen ettei hampaat mene rikki, kun ruoan seassa on aika paljon hiekkaa ja kiviä.
Paikallinen lounas. |
Aika yllättynyt olen siitä miten hyvin mahani on kestänyt paikallista ruokaa, kun viikon Britanniassa olon jälkeen ei maha kestänyt muuta kuin kaurapuuroa muutaman päivän. Täällä ruoka sisältää aika paljon hiilihydraatteja, mutta se ei ole rasvasta eikä se sisällä paljoa lisäaineita. Ehkä se onkin juuri se syy että maha kestää =) Nyt kun viikonlopuksi tuli ostettua jogurtteja, mysliä, mehuja, hedelmiä ja pähkinöitä on myös olo paljon virkeämpi ja parempi! Tänään olisi taas tarkoitus lähteä tuktukilla lähimpään supermarkettiin ja täydentää ruokavarastoja.
Mutta voisin vielä lyhyesti laittaa projektisuunnitelmia tähän ylös:
Materiaalien tekoa:
- Vessan rakennusohjeiden koonti
- Käymäläjätteen kompostoinnin suunnittelu ja ohjeet (myöhemmin rakennusohjeiden koonti)
- Hygieniaohjeiden suunnittelu ja tekeminen
- Ohjeet käymäläjätteen käyttämisestä
- Powerpoint esitys aiheesta "What is a dry toilet"
Projektin eteneminen:
- Vessan rakennus valmiiksi
- Erilaisten kasvatuskokeiden tekeminen kerätyllä virtsalla (jos nyt saataisiin tuo eka kuivakäymälä valmiiksi...)
- Viikko Moshissa, jossa tarkoituksena luennoida paikallisille kuivakäymälästä sekä kartoittaa paikallisten koulujen nykyistä sanitaatiotilannetta
- Viikko Sansibarilla, jossa tarkoituksena toteuttaa sama kuin Moshissa
- Mahdollisesti vessan suunnittelu paikalliselle koululle ja rakentamisen aloitus (veikkaan että ei keretä tekemään)
Eli aika paljon on tuota kirjallista työtä tehtävänä, jotta saataisiin tästä projektista myös jatkuva sen jälkeen kun me täältä lähdetään. Tämä loppuviikko on tarkoitus siis pyhittää vain kirjalliselle työlle, sillä välin kun pohjustus kuivuu. Eipä tässä mitään valittamista, kun voi koneella kirjoitella juttuja nauttien 30 asteen helteestä ja ottaa samalla aurinkoa - iltalehdestä kun luin että Suomeen luvataan pikkuhiljaa räntäsadetta. =)
Salamu kutoka jua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti